Keskiviikkona 26.1.2011 tarkastellaan kaktusta ja pohdintaa kivusta ...
Jos oli aamupäivällä kiva ulkoilla Konstan kanssa, niin tietysti se ilo taas muuksi muuttui aamukahvin jälkeen. Yritin vähän aikaa neuloa pojan mustaa pipoa ja puuhastella pieniä askareita, mutta sitten oli pakko luovuttaa ja mennä takaisin maate. Tosin, eihän se vointi ulos lähtiessäkään mikään paras mahdollinen ollut, mutta "menetteli".
Siinä kävi niin hassusti, että kello oli lähempänä neljää, kun iltapäivällä heräsin. Onneksi sain sentään nukuttua, mutta kipu oli ja on edelleen tallella. Ei auta lääkkeet -EI!!! Tai no, taju meni ja nukuin!
Mikäs siihen auttaa, kun jo muutenkin vammautunut ihminen pahoinpideltiin heinäkuussa eroa hakevan osapuolen toimesta ja samalla minulle aiheutettiin lisää kipua!!! Sitä ei moni arvaa, miltä se kipu silloin tuntui, kun niskaan sattui! Lääkäri on minut tutkinut, poliisi ja ystävät ovat ulkoiset näkyvät vammani nähneet -ja se asia käsitellään aikanaan! Elämä on nykyään sitä, että jos pikkaisenkin horjahdan, niin sitä kipua ei terve ihminen ymmärrä ...
Viime viikolla eräs tuttu kertoi, että hänen tuttavansa oli kaatunut jäällä ja on nyt neliraajahalvaantunut -oli ollut vuosia sitten auto-onnettomuudessa hänkin ja siis vammat hänelläkin ennestään!!! Juuri tuosta minuakin on varoiteltu ja asiasta kerrottu lähimmille!!! Pahoinpitelyä seuraavana iltana koin sen kauhuntunteen, mitä on, kun yksikään raaja ei toimi -en tiedä, mitä tuolloin tapahtui, mutta ensin meni taju ja kun heräsin, niin ... se oli kamalaa.
Kaularankani pitäisi kuvata jälleen kerran, mutta kun ... lääkäri sanoi ties monennenko kerran, että "sinähän tiedät itsekin, ettei meidän terveyskeskuksen tavallisessa röntgenkuvissa näy sinun vaurioita, vaan siihen tarvitaan paremman laitteet". -Nii-in, minä tiedän ja tiedän myös, mitä se funktionaalinen magneettitutkimus maksaa! Mistä minä ne rahat hommaan, en mistään. Johan se kertaalleen on todettu, että minulla on transversaaliligamenttivaurio, selkäydinkontaktia ..... yms.
Viimeisten viikkojen aikana kipuni ovat todellakin pahentuneet. Pahimmillaan kipu viiltää kaularangasta suoraan nilkkaan ja pari kertaa tilanne on ollut tosi paha -hyvä, että olen lenkiltä kotiin kävellyt ... hitaasti. Eilen illalla viimeksi meinasi mennä taju kesken lenkin ... onneksi emme olleet Konstan kanssa enää metsässä, vaan jo lähellä kotia -siis ihmisten ilmoilla! Pääsin kotiin ja sohvalle lepoon -helpotti pienen makoilun jälkeen. TILANNE PAHENEE ...
Mutta ... nyt tutkitaan sitä kaktusta ...
Sohvalla maatessani kuvasin siis kukkivaa kaktusta, kun en muutakaan jaksanut! Kuvakulma oli mielestäni mitä parhain ... Kasvien tutkiskelu on kivaa puuhaa.
Tässäpä Sinullekin pientä tutkisteltavaa, klikkailepa kuvia suuremmaksi ...
Sanoisin, että kylläpä on kaunis tuo kukan keskusta! |
Kommentit
Ai niin,upeita sinun kaktuskuvasi.
Lämmin halaus Sinulle ystäväin!
Todella kauniita kuvia olet ottanut. Kukka on fantastinen, niin ihmeellisen kaunis jokaiselta yksityiskohdaltaan.
Parempia päiviä toivotellen Lennu
Katselin käsitöitäsi ja suloista leikkisää Tellu-koiraasi.
Valtavan hienosti olet kuvannut tuon kukan, niin herkän näköinen, sulla on hyvä kamera ja osaat kuvata.
Tekstiä lukiessani olin aivan mykistynyt miten kanssaihmistään voi joku kohdella. Eletään ja asutaan ja sitten käy näin...miten voisin lohtua ja iloa tuoda päivääsi - ojentaisin kauniin värikkään kimpun kukkia - jos voisin - keittäisin kahvit ja tarjoaisin leivosta ja juttuseuraa - jos voisin.
Valoa päiviisi!
Olen käynyt kurkkimassa blogiasi aina silloin tällöin jo pidemmän aikaa ... On niin paljon kaikkea kivaa juttua, joita lueskella.
Mukavaa loppuviikkoa
Te molemmat ymmärrätte omien kokemustenne kautta, mitä kipu on ...
Kiva löytää uusia ystäviä täältä blogimaailmasta ja jakaa kokemuksia toisten kanssa.
Kävin kurkkimassa aloittamaasi blogia ja sait yhden uuden lukijan.
Tunnelma siellä oli kuin "kotiin olisi mennyt" -niin samanlaisia ajatuksia, kuvia, ...
Toivomme viikonloppuusi paljon aurinkoa ja iloa valokuvaamiseen.
Tellu ja Konsta-koiruus
Ps. Kamerani: Canon G9