Keskiviikkona 26.1.2011 tarkastellaan kaktusta ja pohdintaa kivusta ...


Jos oli aamupäivällä kiva ulkoilla Konstan kanssa, niin tietysti se ilo taas muuksi muuttui aamukahvin jälkeen. Yritin vähän aikaa neuloa pojan mustaa pipoa ja puuhastella pieniä askareita, mutta sitten oli pakko luovuttaa ja mennä takaisin maate. Tosin, eihän se vointi ulos lähtiessäkään mikään paras mahdollinen ollut, mutta "menetteli".

Siinä kävi niin hassusti, että kello oli lähempänä neljää, kun iltapäivällä heräsin. Onneksi sain sentään nukuttua, mutta kipu oli ja on edelleen tallella. Ei auta lääkkeet -EI!!! Tai no, taju meni ja nukuin!
Mikäs siihen auttaa, kun jo muutenkin vammautunut ihminen pahoinpideltiin heinäkuussa eroa hakevan osapuolen toimesta ja samalla minulle aiheutettiin lisää kipua!!! Sitä ei moni arvaa, miltä se kipu silloin tuntui, kun niskaan sattui! Lääkäri on minut tutkinut, poliisi ja ystävät ovat ulkoiset näkyvät vammani nähneet -ja se asia käsitellään aikanaan!  Elämä on nykyään sitä, että jos pikkaisenkin horjahdan, niin sitä kipua ei terve ihminen ymmärrä ...

Viime viikolla eräs tuttu kertoi, että hänen tuttavansa oli kaatunut jäällä ja on nyt neliraajahalvaantunut -oli ollut vuosia sitten auto-onnettomuudessa hänkin ja siis vammat hänelläkin ennestään!!! Juuri tuosta minuakin on varoiteltu ja asiasta kerrottu lähimmille!!! Pahoinpitelyä seuraavana iltana koin sen kauhuntunteen, mitä on, kun yksikään raaja ei toimi -en tiedä, mitä tuolloin tapahtui, mutta ensin meni taju ja kun heräsin, niin ... se oli kamalaa.

Kaularankani pitäisi kuvata jälleen kerran, mutta kun ... lääkäri sanoi ties monennenko kerran, että "sinähän tiedät itsekin, ettei meidän terveyskeskuksen tavallisessa röntgenkuvissa näy sinun vaurioita, vaan siihen tarvitaan paremman laitteet". -Nii-in, minä tiedän ja tiedän myös, mitä se funktionaalinen magneettitutkimus maksaa! Mistä minä ne rahat hommaan, en mistään. Johan se kertaalleen on todettu, että minulla on transversaaliligamenttivaurio, selkäydinkontaktia ..... yms.

Viimeisten viikkojen aikana kipuni ovat todellakin pahentuneet. Pahimmillaan kipu viiltää kaularangasta suoraan nilkkaan ja pari kertaa tilanne on ollut tosi paha -hyvä, että olen lenkiltä kotiin kävellyt ... hitaasti.  Eilen illalla viimeksi meinasi mennä taju kesken lenkin ... onneksi emme olleet Konstan kanssa enää metsässä, vaan jo lähellä kotia -siis ihmisten ilmoilla! Pääsin kotiin ja sohvalle lepoon -helpotti pienen makoilun  jälkeen.  TILANNE PAHENEE ...

Mutta ... nyt tutkitaan sitä kaktusta ...


Sohvalla maatessani kuvasin siis kukkivaa kaktusta, kun en muutakaan jaksanut! Kuvakulma oli mielestäni mitä parhain ... Kasvien tutkiskelu on kivaa puuhaa.
Tässäpä Sinullekin pientä tutkisteltavaa, klikkailepa kuvia suuremmaksi ...

Sanoisin, että kylläpä on
kaunis tuo kukan
keskusta!





Kommentit

intsu sanoi…
Kiitos vierailusta sivuillani ja kiitos vauvaonnitteluista! Tulin tänne kurkkimaan sunun kaunista blogiasi. Kamalaa kun olet noin kipee,kunpa joytain apua saisit. Sairaseläkkeellä minäkin olen moninaisista sairauksistani. Välillä käydään leikkaussalissa ja taas koetetaan jatkaa. Sulla on ihana tuo koira. Minä kun tykkään hullun lailla eläimistä! Meidän koiruusella on jo 12. elinvuosi menossa ja kauhistuttaa ajatuskin,että ei se reppana täällä enää niin kovin monta vuotta ole. Se on vanha mumma,mutta innostuu yhä möyrästämään lumessa tai sisällä karvalelujensa kanssa leikkimään. Lähettää ttältä Konstalle hännäheilautuksia!
Ai niin,upeita sinun kaktuskuvasi.
katrilli sanoi…
Voimia sinulle <3
LENNU sanoi…
Voi Tellu, miten voisinkaan lohduttaa sinua - lohdutuksen sanoja ei taida olla eikä löytyä! En voi edes kuvitella tuntemuksiasi millä tavoin kipua sinulle on tuotettu. Toisenlaiset kivut ovat olleet minun vieraanani, mutta tuntuvat nyt niin vähäpätöisiltä sinun rinnallasi.
Lämmin halaus Sinulle ystäväin!

Todella kauniita kuvia olet ottanut. Kukka on fantastinen, niin ihmeellisen kaunis jokaiselta yksityiskohdaltaan.
Parempia päiviä toivotellen Lennu
Leenamarketta sanoi…
Ensivisiitti täällä. Googletin kipua ja tieni löysin mm. tähän kivaan kauniiseen blogiisi.
Katselin käsitöitäsi ja suloista leikkisää Tellu-koiraasi.
Valtavan hienosti olet kuvannut tuon kukan, niin herkän näköinen, sulla on hyvä kamera ja osaat kuvata.
Tekstiä lukiessani olin aivan mykistynyt miten kanssaihmistään voi joku kohdella. Eletään ja asutaan ja sitten käy näin...miten voisin lohtua ja iloa tuoda päivääsi - ojentaisin kauniin värikkään kimpun kukkia - jos voisin - keittäisin kahvit ja tarjoaisin leivosta ja juttuseuraa - jos voisin.

Valoa päiviisi!
Tellu sanoi…
Kiitos paljon Intsu. Konsta lähettää paljon terkkuja sinne päin ...

Olen käynyt kurkkimassa blogiasi aina silloin tällöin jo pidemmän aikaa ... On niin paljon kaikkea kivaa juttua, joita lueskella.

Mukavaa loppuviikkoa
Tellu sanoi…
Paljon kiitoksia Lennu ja Katrilli.
Te molemmat ymmärrätte omien kokemustenne kautta, mitä kipu on ...
Tellu sanoi…
SUURI KIITOS Laventeli.
Kiva löytää uusia ystäviä täältä blogimaailmasta ja jakaa kokemuksia toisten kanssa.

Kävin kurkkimassa aloittamaasi blogia ja sait yhden uuden lukijan.
Tunnelma siellä oli kuin "kotiin olisi mennyt" -niin samanlaisia ajatuksia, kuvia, ...

Toivomme viikonloppuusi paljon aurinkoa ja iloa valokuvaamiseen.

Tellu ja Konsta-koiruus

Ps. Kamerani: Canon G9
Leenamarketta sanoi…
Voi kun ihanasti sanottu. Minun mieleni tekisi uutta järjestelmäkameraa, nyt on ihan tavan nippelikamera, mutta haastettahan se antaa kuvata sillä.

Suositut tekstit