Satamassa oli iltapäivällä näin sateista ja sumuista.
Hirveän synkkää, vaikka elämme joulukuun loppua ja
silloin pitäisi maassa olla kaunis valkoinen lumipeite ...
ja lämpötila jotain aivan muuta kuin +4 astetta.
Konstalla olisi pitänyt olla kunnon sadetakki päällä,
tuo ei nimittäin suojannut tarpeeksi.
Onneksi oli tossut jalassa, jotta poika pääsi juoksemaan.
Ja juoksikin kunnolla, yhdessä Lakun ja Jameksen kanssa.
Konstallahan on vasen etujalka ollut viime aikoina kipeä.
Nyt oli lenkin jälkeen tassut puhtaat, eikä varpaista
vuotanut verta, kuten arvattavasti olisi käynyt ilman tossuja...
Jostain syystä vasemman etutassun kaksi keskimmäistä
kynttä ei kasva juuri lainkaan ja ovat
aivan erivärisetkin kuin muut kynnet.
Tänään varasin pojalle ajan eläinlääkärille,
jotta tarkistetaan, miksi jalka aina silloin tällöin pettää.
Se on vuorossa torstaina ... ja lääkärinä Konstalle tuttu
Satu-lääkäri, joka pelasti Konstan hengen pari vuotta sitten.
Miksi me ei saada maistaa niitä?
Joku oli jättänyt eväänsä aallonmurtajalle.
Onneksi ne eivät ehtineet koirien suuhun!!
Heräsi kuitenkin kysymys,
miksi sinne jätetty paistettua munaa kertakäyttölautaselle
... ja leipä kivien välissä?
