Ihanat vesiurut

Tällä viikolla olen ajoittanut iltakävelyt siten, että olen päässyt katsomaan 

vesiurkuesitykset jo peräti kolme kertaa :D 

Mikäli tuo nilkkavammani ei nyt kovasti tuosta ala kiukuttelemaan, 

niin tarkoitus on lähteä iltakävelylle tänäänkin ... 

Vesiurut ovat kyllä parasta "väriterapiaa", mitä tiedän ... 

Minä ainakin nautin niistä väreistä, musiikista ja veden solinasta!

Nämä kuvat ovat eilisillalta, kun lähdin ulkoilemaan liian aikaisin ja 

lopulta oli aikaa ihan niinkuin "riittävästi" esityksen alkuun ja sitten ihmettelin, 

mitä tehdä: kiertääkö vaan Pikkuveskua ympäri niin monta kertaa kuin ehdin 

vaiko lähdenkö välillä jonnekin muualle ja palaan sitten klo 19 takaisin ;)

Päätin lähteä katsomaan, miten "kivitaideteokset" jaksavat. 

Onko niitä, vai onko "vihainen nainen" taas käynyt heittelemässä kivet järveen?

Sinnehän oli tullut kivikasoja ihan riittävästi lisää -suorastaan PALJON :)

Siellä se on kotiranta :D 

Taivaskin sai kivan roosansävyn auringon laskettua.

Pikku-Vesijärven vesiurut ovat sitten muuten siirtyneet viime viikonloppuna talviaikaan eli värivaloesitykset ovat klo 19. 

Nyt on myös uudet kappaleet, jotka valittiin "yleisön toiveiden mukaan".

Nyt siellä soivat:

Edward Griegin Våren

Lahden oman pojan eli Brädin Kotona

Rauli Badding Somerjoen Valot sekä 

aimminkin päiväsaikaan soitettu Vihreät niityt.

Kotiin sitten kaupan kautta ja matkalla piti vielä kuvata Sibeliustaloa iltavalaistuksessa :D

Mukavaa viikonloppua kaikille ...