Heinolan kaikkien rotujen koiranäyttely ja AURINKO

Niinpä niin ... se AURINKO.

Auringonpaistetta moni toivoo ja tokihan se kuuluu kesään.

Alkukesä oli viileähkö ja sateinenkin, 

nyt se aurinko on sitten hellinyt Suomea jo useamman viikon ajan ...

Helle oli paahtava ja koiria suojattiin ison kehän jonossa sateenvarjoilla,
märillä pyyhkeillä, kylmäkalleilla ... Kuka mitenkin ...

Meitäkin on, jotka eivät ole auringonpalvojia, eivätkä hellepäiviä rakasta

-enkä tällä suinkaan tarkoita pelkästään ihmisiä, vaan myös koiria.

Erityisesti ne tuulettomat päivät saavat ainakin pysymään mielummin sisällä.

Sunnuntai-aamuna pohdin asiaa, oonko ihan terve, 

onko tässä hommassa ihan oikeesti jotain järkeä?

Pakkasin kameran ja juotavaa kameralaukkuun ...

-olinhan JÄLLEEN kerran lähdössä koiranäyttelyyn :)

IHAN VAPAAEHTOISESTI vieläpä lähdin matkaan,

olinhan jo aikaisin keväällä luvannut ystävälle, 

että lähden hänen seurakseen Herra A:n veteraanikiertueelle.

Muistatte varmaan, missä olin viikko sitten sunnuntaina.

Niinpä niin, silloinkin koiranäyttelyssä ja juuri siellä helteessä, 

auringon paahteessa, jossa käräytin vielä itsenikin.

Nytkään taivaalla ei ollut pilvenhattaraa, taivas kauniin sininen,

aurinko porotti ja lämpömittari näytti aamulla

kymmenen aikaan jo korkeaa lämpötilaa ja minä tuskailin, 

mitä laittaa päälle, miten selvitä päivästä kärähtämättä? 

Lopulta ne vaatteet kuitenkin löytyivät, hartiat tuli suojattua.

Näyttelyn jälkeenkin olin suht tyytyväinen, 

sillä olo ei ollut missään vaiheessa aivan hirvittävän tukala

-kiitos tuulenvireen, puiden ja meidän "leirin" vieressä olleen teltan, 

joka varjosti kivasti ... 

Viime viikolla Kotkassahan ei ollut yhtään varjopaikka, 

vaan olimme merenrannalla keskellä nurmikenttää.

Onneksi on keksitty aurinkovarjot ja teltat!

Heinolassa näyttely oli keskellä hiekkakenttää ... 

Onneksi ympärillä oli jonkin verran puustoa, jotta varjopaikkoja löytyi. 

Niitä varjopaikkoja löytyi, mikäli vaan jaksoi siirtyä kentän reunalle ;) 

Niitäkin nimittäin oli, jotka viettivät koko päivän kehän reunalla, 

hievahtamatta paikaltaan, ilman päähinettä, ilman aurinkovarjoa ... 

-mahtoi illalla kuumottaa?

Minun oli pakko mennä heti viileään suihkuun sen reissun jälkeen, 

sen verran se kuitenkin otti voimille.

Suloinen kaksikko

Koirakullat viedään helteellä näyttelyihin, mutta ... 

monikohan on miettinyt, mitä se rakas nelijalkainen Ystävä mahtaa

asiasta olla mieltä?? Haluaako koira ihan varmasti?
Onko koira aivan varmasti tyytyväinen
ja onko sen hyvinvointi siten hoidettu, että pakataan matkaan 

VAIN riittävästi vettä ja nameja?
Tosin niitä molempiahan saa myös näyttelypaikalta.

Nämä kuvan kaksi iloista koiraa ovat onnellisia,
heidän hyvinvoinnistaan selvästi välitetään ...
Kolmikkoa oli muutenkin kiva seurata kentän reunalta.
Koirilla oli samanlaiset viilennysmanttelit ja vieläpä
sävysävyyn heidän emäntänsä paidan kanssa.
Manttelin lisäksi koiria pidettiin varjoisella alueella ...

Meidän "leiristä" ei tullut kuvaa, mutta siellä koirilla oli kaikki hyvin.
Kaikki nukkuivat omissa häkeissään varjossa,
koirat vaikuttivat silminnähden tyytyväisiltä.
Vettä oli riittävästi ja herra A:lla oli myös viilennysmantteli,
joka vilahtikin jo edellisessä postauksessa ... 

Helppoa matkustamista :)

Jostain syystä ihmiset tuntuvat vielä vierastavan koirien viilennystuotteita
ja jotkuthan eivät ole koskaan moisesta kuulleetkaan.
Mielestäni viilennysmanttelit ja -huivit ovat niitä
hienoimpia keksintöjä ... -onhan niitä viilentäviä vaatteita ihmisillekin
(no sekin taitaa olla joillekin täysin uusi juttu)
-ja tuo mielipiteeni on nyt varmasti tullut kaikille selväksi,
olenhan tästä samasta asiasta kirjoittanut jo monena kesänä.
Konstallahan oli jo vuosia viilennyshuivi käytössä
ja sitä hän käytti vielä tänä viimeisenä kesänäänkin
(niitä ehti olla useita huiveja, koska kuluihan nekin käytössä).

Sittenhän on ne ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, ettei koiria pueta olleskaan.
Jos "ei mukamas kehtaa käyttää koiralla" vaatteita, niin kyllä ainakin
sen verran voisi satsata koiran hellepäiviin, että ostaisi kunnollisen,
siirrettävän näyttelyhäkin kentän reunalle
-johan sekin helpottaisi lemmikin tukalaa päivää.
Toivottavasti yksikään koira ei saanut lämpöhalvausta.

Nämä olivat nyt vaan minun pohdintoja kahden hellenäyttelyn jälkeen.
Älkää nyt vaan kukaan loukkaantuko, sillä tosiasioitahan minä kirjoitin.

Niinhän se menee, ettei koirilta kysytä ja koirahan tekee, 

mitä se hänelle rakkain "oma ihminen" tahtoo ...

Näiden hellepäivien aikana ulkoillessa on tullut Konsta-rakas niin
monta kertaa mieleen ... 

Nyt säätiedotukset lupailevat jo viileämpää, mutta siitä huolimatta

muistakaa tarjota koirille riittävän usein vettä ja viilentäkää ...

Vielä olisi tulossa pari Heinolan näyttely -postausta.