Seinät eivät kaatuneet
Pitkä on ollut taukoni täällä blogissa ja pitkä on ollut myös tämä ikävä koronakevät. Onhan tämä ollut aika erikoista aikaa. Seinät eivät kuitenkaan kaatuneet, vaikka välillä siltä jo alkoi tuntuakin. Kummasti se minunkin kalenteri vaan tyhjeni yhden päivän aikana maaliskuussa, vaikka en työelämässä olekaan. Helmikuussa vielä ihmettelin, miten ihmeessä ehdin tehdä kaiken, mihin olin lupautunut. Sitten tuli SE päivä, jota kukaan ei ollut osannut odottaa. Lähes kaikki peruttiin, videoporukan kanssa kuitenkin jatkettiin koulutuksia etänä.
Koronarajoituksia alettiin purkamaan 1.6.2020.
Tänään 3.6.2020 suunniteltiin asukasyhdistyksen hallituksen kanssa tulevaa toimintaamme - risteilyn merkeissä. Eilen tosin oli vielä epävarmaa, pystynkö edes lähtemään mukaan tuolle parin tunnin järviristeilylle, sillä maanantaina suunnittelin lääkärireissua peiton alla maatessani. Kiitos puheenjohtajamme, pääsin mukaan - kävelymatka olisi ollut liikaa. Selkäsärky on ollut seuranani koko kevään, mutta nyt se muutti muotoaan sunnuntain ja maanantain välisenä yönä -onneksi ei tarvinut lähteä lekuriin. Mutta eipäs vielä iloita!
Näkymä Messilän suuntaan
Enonsaari
I 💙 Vesijärvi
Takaisin matkustajasatama Lahti
Sibeliustalo
Kuten kuvista näkyy, niin nehän ovat ikkunan läpi räpsittyjä ja vieläpä puhelimella. Eipä ole tässä blogissa pahemmin kännykkäkuvia ennen nähty!
Kiva oli reissu - piristi!
Kommentit