MAKROTEX-haaste, JOTAIN JOKA ALKAA K-kirjaimella


Aikani mietin, mitä sitä taas kuvaisi. Lopulta kirjoja jonkin aikaa tuijotettuani
aloin kasaamaan niitä eteeni lattialle ja kamera alkoi räpsimään ...
Olisin toki voinut valita jonkin aihepiirin, jota kuvata (esim. korttiaskartelu), 
mutta ... tästä nyt tulee sellainen katsaus kirjakaappeihini.

K = Kultaiset koululaulut ja Tammen Kultaiset kirjat 
(toki kaikki muistavat ne ihanat satukirjat ... )


K = keräilijä ja "Keräilijän aarteet"-kirjasarja



Koti, kuvaus, kuva, kasvio, käsikirja, ...


Kotiseutu ... 


Kirjanmerkki ja tietysti siinä kuvassa Koira


Kirjat, jotka kaikissa kodeissa kuuluisi olla ja pitäisihän ne jokaisen 
ainakin kerran eläissään lukea :)


K = KIPU, tuska, särky, ... 

Taistelua kipua ja byrokratiaa vastaan ... 
Moni ei tiedä, miten monet yöt valvoin entisessä elämässäni (yksin) 
taistellessani oikeuksieni puolesta, menetettyäni työkyvyn ja terveyden ... 
Vuodesta toiseen sain taistella asianmukaisen hoidon puolesta, kuntoutuksesta 
ja lopulta työkyvyttömyyseläkkeestäkin. Tutuksi tulivat vuosien 2001-2009 
aikana vakuutusyhtiöt, vakuutuslääkärit, vakuutusoikeus, korkein oikeus, 
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Kela, ym ym tahot.
Tutuksi tulivat myös lukemattomat kielteiset ja virheelliset päätökset, 
oikaisupyyntöjen laatimiset, valituksia valituksen perään ... 
Ilman Annen kirjoittamia kirjoja tuskin olisin sitä kaikkea jaksanut.
Onneksi löysin nuo kirjat!
Jotenkin sain noista kahdesta kipukirjasta suunnattomasti voimaa! 
Khao Lak -kirjan olen lukenut myös lukemattomia kertoja ... 
-Kaivan tuon kirjan esille aina, kun elämä oikein nyppii. Kun kirja on luettu,
niin omat murheet tuntuvat pieniltä ...


Tiesitkö muuten, että yli miljoona ihmistä elää kroonisen kivun kanssa?
KIPU alkaa Koolla, mutta kipua on vaikea kuvata, koska se ei näy.
Meitä on paljon. Syksyllä 2001 sattuneen auto-onnettomuuden jälkeen
 kipu on ollut päivittäin elämässäni 24/7, vuodesta toiseen ... ja lopun elämää. 
Moni ei päältä päin arvaa, että olen oikeasti vaikeasti sairas.
Siihen, kun sitten vielä lisätään vatsakivut, joista olen kärsinyt 1990 
luvun alusta asti, niin luulisi siinä olevan jo yhdelle ihmiselle tarpeeksi kestettävää.
Sitä on saanut eräänkin kerran kuulla, että eihän noin iloinen ja terve nuori ihminen
(no, silloin kolarin sattuessa olin nuori, nyt olen ehkä vain se iloinen) 
voi olla niin sairas kuin mitä olen heille hetkeä aikaisemmin kertonut. 
Sitä ei moni arvaa, miten paljon heidän sanansa loukkaavat ja pahoittavat mielen, 
kun nauretaan ja vähätellään ...
Käsketään menemään aikaisemmin nukkumaan, "ettei tarvi nukkua puolille päivin"...
-Kipupotilaan elämässä ei tunneta aikatauluja, jos kivut valvottaa yöllä ja joutuu ottamaan
vahvoja lääkkeitä. Vuorokausirytmi voi mennä täysin päälaelleen ja sitä on vaan 
nukuttava silloin, kun väsyttää. Jos minulle tulee paineentunne päähän (kuten valitettavasti
viimeviikkoina on taas tullut turhan usein), niin siinä ei auta muu kuin mennä 
oikealle kyljelle maaten ja hetken päästä en tiedä tästä maailmasta mitään. 
Hyvä esimerkki näistä hetkistä on, että eräänäkin iltana puhelin oli soinut aivan vieressä
pariin otteeseen, eikä minulla ole mitään käsitystä asiasta ... 
Että sellaista oli taas minun sairasteluni viime viikolla, kun en edes postauksia 
jaksanut tehdä ... Enhän jaksanut mennä sinne lenkillekään, jonne niin moni 
minua on patistanut, jotten lihoisi norsuksi. Niinpä niin, sitä saa kaiken kivun päälle 
kärsiä ihmisten huomautteluista, kuinka ei liiku tarpeeksi ja ruokavalio on täysin väärä.
Monikohan terve ihminen on käynyt ravintoterapeutilla? 
Minä olen käynyt ja siellä on todettu minun syövän aivan liian vähän. 
Sen jälkeen lääkäri oli hiljaa, mutta ei myöskään myöntänyt, että lääkkeet voisivat
olla syy sille, että "sinun pitäisi saada joitakin kiloja pois".

Niin ... kukaan terve ihminen ei tiedä, miten paljon se jo vaatii ponnisteluja, 
että KIPUPOTILAS ylipäätään yrittää kaiken aikaa elää sitä 
mahdollisimman normaalia elämää, kuten he muut -terveet- ihmiset. 
Ei siinä enää kaipaa sen päälle huomautteluja ulkonäöstä, laihduttamisesta, 
liikkumisen vähyydestä tai muusta sellaisesta, jotka terveille ovat itsestään 
selviä asioita, mutta meille kipuileville.

Suomen Kipu on julkaissut Kroonisen Kivun Ensitieto-oppaan, josta 
löytyy monta tärkeää asiaa kivun kanssa elävälle ihmiselle tai hänen läheisille.

No, tämä tällä kertaa KOOlla alkavasta KIVUSTA.

Onneksi elämässäni on muitakin K:lla alkavia asioita, 
kuten Kamera, Kuvat ....


K-kirjaimella alkavia karjalaisia (Säkkijärvi) sanoja kirjasta "Määpäs sanomaan"



Säkkijärvi ja Vahviala -aiheisia kirjoja (vanhempieni synnyinpaikat).

Mitähän muut kuvasivat?

Käypä kurkkaamassa tästä ... 


Kommentit

pappilanmummo sanoi…
Kiitos kipuinfosta ja kirjakuvista - oppia ikä kaikki.
SusuPetal sanoi…
Kipu on viheliäinen kumppani. Ja totta, silloin on nukuttava, kun siihen pystyy. Jos ylipäänsä pystyy.

Taistelu byrokratian kanssa vie ajan ja voimat. Jokaisella ihmisellä pitäisi olla joku, joka ajaa sairastuneen asioita, silloin kun ei itse jaksa. Taisteleminen vaatii tarmoa, sisua, itsepintaisuutta, jotka yleensä katoavat niin helposti, kun sairastuu.

On varmaan ollut raskaita vuosia sinulla. Tsemppiä näihinkin päiviin.
Anne H sanoi…
Hienosti olet kuvannut kuvat tähän haasteeseen. Kirja on juuri hyvä aihepiiri tähän haasteeseen.
http://vauhdillavastatuuleen.blogspot.fi/
Kristiina sanoi…
Kivoja K-kuvia. Kirjat vetoavat aina. Tuo kipu taas on erittäin ikävä asia, mutta onneksi löysit mukaan myös ilahduttavia asioita.

T. Täysin arkista
M A R I K A sanoi…
Hauskasti sovitettu aihe koohon :)
EstherH. sanoi…
Sinulla on hyviä kirjoja. Itsekin luen paljon ja ne ovat kuin aarteita.
Voimaa sinulle! Terveys ei ole itsestäänselvyys,eikä aina ymmärretä mitä toinen voi kärsiä.
riitta k sanoi…
Hienoja kirjoja. Kurjaa on kivun kanssa eläminen. Sympatioita vaikkei se auta tietystikään...
Vintagentti sanoi…
Kuvaat kauniisti ja kerrot tärkeästä asiasta.
Pia / paiqo sanoi…
Hienoja kuvia kirjoista!
Ikävä kuulla sairaudestasi :( Kipu kun ei näy, niin sitä on vaikea ulkopuolisen ymmärtää. Itsekin migreenipotilaana (ei voi verrata sinun kipuihisi) olen monet kerran tuntenut syyllisyyttä ja huonoa omaa tuntoa kun ei ole pystynyt liikkumaan ja tekemään töitä...
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja lievitystä kipuihisi!
Qaws sanoi…
"Kasvaa alaspäin kuin lehmänhäntä", tuo on tuttu mutta muut lausahdukset ovatkin 'hieman' oudompia.. :D Hienot kuuvat!
Liplatus sanoi…
K:ta on runsaasti ja monipuolisesti.
Hyvää kirjallisuutta.
Näkyy olevan tuttuja kirjoja joukossa.
arleena sanoi…
Kirjat ovat aina paikallaan, niin tässä haasteessakin
päikkä sanoi…
Kirjat ovat kivoja lukea ja katsella. Näissä kuvissa piti hetki viivähtää, että sai tarkasteltua mukavia yksityiskohtia :)
Taina K sanoi…
Vaikea löytää oikeita sanoja. Mua hävettää, että valitin flunssasta...Sanonta "ihmiselle annnetaan vain, mitä hän jaksaa kantaa" ei ole monien ihmisten kohdalla todellakaan totta. Tunnen muitakin, jotka ovat saaneet enemmän kuin olisi tarvinnut: kärsimystä, koettelemusta, vaikeuksia.
Toivon paljon voimia sinulle ja meille "terveille" viisautta ja ymmärrystä.<3
Pieni Lintu sanoi…
Ihanan nostalgisia nuo laulukirjat :)
kosotäti sanoi…
Hyvä postaus Koo on yhtä kuin kirjat ja kipu.
Ihmiset on tosi törppöjä, on miullekkin sanottu etten edes näytä sairaalta, jopa lääkärin suusta. Kipu kun ei näy. Vai pitäsköhän mei alkaa marisemaan ja kulkea naama happamana :) Ei viitsitä
Kun aikoinani kuljin kahdella kyynärsauvalla niin lääkäri sano että pitäs lisätä liikuntaa kun olette liian lihava. Mie pimahin iskin kepit lääkärin pöydän kulmaan ja kysin että juoksenko näillä maratoonin. No se lääkäri suhde loppui siihen.
Oikein kaunista kevättä siulle.
M Tom sanoi…
Kiitos teille kaikille kommenteista. Piristivät aamuani, kun niskakipuun jälleen heräsin.
Aurinko paistaa niin kauniisti, jotta ulos on tänään pakko päästä...
Kivoja kuvia. Kipu sen sijaan ei ole kivaa. Kiitos infosta.
Noksu sanoi…
Kivasti olet kuvannut kirjoja eri kuvakulmista. Tykkään.

Suositut tekstit