MAKROTEX, vuoden 2015 muistoja 1

MakroTexin viime viikon ja vieläpä vuoden 2015 viimeinen haaste osoittautui vaikeammaksi kuin kuvittelin. Kuvien valinta oli vaikeaa -niitähän on aivan liikaa- eli suorastaan lähes MAHDOTON tehtävä. Eilen minulla oli yli 80 kollaasia, mutta sitten päätin, etten julkaise niistä ainuttakaan. Yöllä valvoessani tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin ...

Nyt sitten päätin julkaista kuvia kolmessa eri erässä ... ja aloitan vuoden 2015 surullisimmasta muistosta. Elämäni rakkaus-pakkaus, Rakas koirani Konsta "Hard Head Condense" siirtyi heinäkuun 13. päivä koirien taivaaseen.


Ennen julkaisemattomia kuvia 12.7.2015 nuo pallokuvat.


Alkuvuodesta 2015 ulkoiltiin vielä lähes normaalisti ja kirjoitettiin MUSH-blogia.


Keväällä vietettiin unohtumattomia yhteisiä koirasynttäreitä:
Konsta, Ilo ja Onni <3




Konsta kulki matkassa mukana, sillä kaveriahan ei jätetä retkiltä.
Myös pulkassa matkustamista kokeiltiin ja se oli helppoa retkeilyä!


Oman pihan lapset rakastivat Konstaa ... ja suru on ollut suuri.


Koirakavereita oli paljon ... näissä kuvissa vain muutamia.


Tätä joutsenperhettä on moni lahtelainen seurannut ... 
Myös Konsta oli mukana alkukesän kuvausreissuillani.
Muutamassa kollaasissa oleva joutsenkuva on otettu samana iltana,
kun Konsta siirtyi sateenkaarisillalle 
-kuva julkaistiin ESS:n verkkosivuilla (taisi olla paperiversiossakin).

Uskomaton oli hetki, kun linnut valuivat aallonmurtajalta luoksemme
ja lähtivät kohti satamaa illalla 13.7.2015, kun ulkoilutimme
ystiksen kanssa Onnia ja Iloa. 


Nyt Konsta nukkuu lapsuudenkotini mailla ... metsänreunassa, 
veljeni suomenlapinkoiran rinnalla -kaverukset olivat lähes samanikäisiä.


Onnin ja Ilon surua sekä hämmennystä ei varmaan unohda koskaan.
Eilen meitä oli vielä kolme, nyt yksi on joukosta poissa.


Ilo ja Rambo olivat mukana jättämässä viimeisiä jäähyväisiä



Kiitos Onni ja Ilo tassuterapiasta -olette rakkaita <3
Jatketaan 2016 yhteisiä retkiä!


Joutsenperheen elämää jännätään, miten selviävät tästä talvesta, 
sillä ne höpsöt eivät ole lähteneet vieläkään muuttomatkalle, 
vaikka eletään jo uutta vuotta 2016 ja järvi jäässä.


Tämän valokuvakirjan tein ystikselle syyskuussa 2015.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Vieläkin tulee tippa silmään, kun näitä katselen. En voi ajatellakaan aikaa ilman Almaa tai tyttären Nipaa. Toivottavasti saamme olla vielä yhdessä pitkään. Alma on 7.5 ja Nipa 6.5v.
Hyvää tätä vuotta. t. elina
M Tom sanoi…
Kiitos Elina ja Kosotäti <3
Matkatar sanoi…
Voi ikävä että Konstaa ei enää ole. Luin vasta siitä nyt, vaikka olen kyllä kesän jälkeenkin blogissasi vieraillut.

Suositut tekstit