Kaikki meni vinksinvonksin ...


Iltapäivällä mentiin liian myöhään aallonmurtajalle. 
Aurinko ei enää sinne paistanut, joten liikkuvien koirien 
kuvaamisharjoitukseni manuaaliasetuksin eivät siis oikein onnistuneet.
Jotain muuta piti siis keksiä ... ja tässä on tulos. 
Kaikki ympäristö kellahti "ylösalas" ja "vinksinvonksin" ... 
Niin oli tyyni järven pinta, että aika kivoja kuvia omasta mielestäni.




  






Koko ilta on mennyt taas kipuja parantaessa ja blogipäivitys oli jäädä tältä illalta. 
Minua on taas vaivannut lonkkakipu. Tässä on ollut jo usean viikon ajan alaselkäkipua 
ja lonkkakin aina silloin tällöin välillä vihoitellut, mutta se on ollut sellaista "ihan siedettävää kipua".
Viime lauantain messuilla se järkyttävää järkyttävämpi kipu sitten "iski kuin salama kirkkaalta taivaalta". Olimme kävelleet suht rauhalliseen tahtiin messuille ja kun sitten 
käveltiin messuhallissa kymmenisen minuuttia hissukseen, niin sitten se alkoi ... 
Se oli kuin puukolla olisi vedetty lonkasta. Kyllähän se silloin latisti messutunnelmaa, mutta minkäs teet. Ystävälleni kyllä kerroin asiasta, mutta enhän toki halunnut latistaa hänen päiväänsä kertomalla koko totuutta ... vaikka kyllähän hän taisi aavistaa, missä mentiin. 
Kotimatkahan se sitten olikin "herkkua", kun oikea jalka alkoijäykistymään polvitaipeesta ... 
Mentiin ystävän luo ja saatuani jalan suoristettua sohvalle -helpotti!
Sunnuntain parantelin jalkaa ... ja sitä se on ollutkin siitä asti.
Tämä viikko on ollut kipua, kipulääkettä ja kaikesta huolimatta kävelyä. 
Eilenkin oli pakko kävellä, koska jouduin käymään jälleen sairaalassa.
Ajattelen asian siten, että jos jään paikalleni, niin se voi olla huonompi juttu.
En voi täysin jumittua sohvan vangiksi.
Tosin, jos mulla on taas lonkan limapussitulehdus, niin pitäisi pysyä aloillaan. 
Perjantaina menen kivunhallintaryhmään ja sillä reissulla on pakko 
neuvotella oman fysioterapeutin kanssa, miten tästä jatkamme. 
Äsken nimittäin jalka meni semmoseen kuntoon, että "vedin sitä perässäni". 
Lauantaista lähtien olen joutunut avustamaan oikeaa jalkaa, 
kun en aina pysty nostamaan sitä edes rappuselle. 
Eilen olin jalkeilla liian paljon, tänään olen ottanut rauhallisemmin ... 
Nyt taas nukkumaan ja jännityksellä odotan, miten pystyn nukkumaan ...
Tätä tämä on whiplash-vamman jälkeen ollut ... 

Kommentit

kosotäti sanoi…
Jopa siun lonkka meni pahaks, ootko hakenut jo korttisooni piikin?
Miulla on korroninen tulehdus molemmissa lonkissa ja saan kolme-viis kertaa vuodessa korttisoonit niihin, niiden avulla selviän jotenkin.
Tsemppiä siulle toivon sydämestäni että kipusi hellittää.
Vintage sanoi…
Hienoja kuvia sinulla jälleen (niinkuin aina :) ).

Toivotan pikaista paranemista! Ja kärsivällisyyttä. Itse monien kroonisten ja vähemmän kroonisten kipujen kanssa elävänä tiedän jotain millaista se on.
Tillariina sanoi…
Jopas nyt kipu ja vaivat vaivaavat.

Tuttavani lonkka juuri leikattiin ja kotona siitä on jo toipumassa. Nähtävästi entistä nuorempana nuo liikkumisvälineet alkavat prakaamaan, vaikka olisi kuinka liikunnallinen ja pitäisi terveyttä yllä. Paranemisia!
Taina sanoi…
Voi sentään,tiiän tuon säryn,mikä on kun lonkkaa särkee,on nimittäin itelläni samantapainen ongelmakohta.Töissä ollessa vedin perässäni toista jalkaa,en voinut olla siellä,vaan lekurille piti mennä,iskias iski sinne ja oli sitten kauhea särky,melkein tippa tuli linssiin,oli se niin kauheeeta koskua:( ja alselästähän se johtuu,muttta en toivo sitä kellekkään,,.Toivottavasti sinulla paranee,jotta pääse tkunnolla kävelee.mukavaa alkavaa viikonloppua!
elina sanoi…
Kyllä tuollainen kipu on kurjaa, se vie elämisestä ilonkin, kun ei jaksa mihinkään oikein keskittyä. Toivottavasti saat pian apua.
Harakka sanoi…
No sulla on siellä nyt kovin kurjaa sen kivun kanssa eläminen, tiedän sen kokemuksesta, ettei ole kiva elämänkumppani.
Koita nyt jotenkin saada siihen apua.
Mutta hienoja kuvia kuitenkin olet saanut!
M Tom sanoi…
Ei tää lonkka näin paha oo vielä koskaan ollutkaan ... :( Äsken meni melkein taju iltalenkillä ja kaveri saattoi kotiin asti.
Huomenna on kivunhallintaryhmä ja ajattelin pyytää kinesioteippauksen, jos fysioterapeutti laittais (mun fyssari vetää sitä ryhmää onneksi).
Kortisonia ei oo kertaakaan vielä kokeiltu, vaan menty vahvoilla kipulääkkeillä keväästä asti.

Kipu on mulle tuttua v.2001 auto-onnettomuudesta lähtien. Niskakivun kanssa kamppailtu siitä asti ja nyt keväästä lähtien sitten nää muut kivut.
intsu sanoi…
Kyllä on upeita kuvia jälleen kerran. Sinä se osaat kuvata. Tuo sinun kipuilusi on kyllä tosi kamalaa. Haluais auttaa,mutta kun ei voi. Toivottavasti jostain kautta saat apua ja se parantuisi.

Suositut tekstit