Kaikki meni vinksinvonksin ...

Iltapäivällä mentiin liian myöhään aallonmurtajalle. 

Aurinko ei enää sinne paistanut, joten liikkuvien koirien 

kuvaamisharjoitukseni manuaaliasetuksin eivät siis oikein onnistuneet.

Jotain muuta piti siis keksiä ... ja tässä on tulos. 

Kaikki ympäristö kellahti "ylösalas" ja "vinksinvonksin" ... 

Niin oli tyyni järven pinta, että aika kivoja kuvia omasta mielestäni.

  

Koko ilta on mennyt taas kipuja parantaessa ja blogipäivitys oli jäädä tältä illalta. 

Minua on taas vaivannut lonkkakipu. Tässä on ollut jo usean viikon ajan alaselkäkipua 

ja lonkkakin aina silloin tällöin välillä vihoitellut, mutta se on ollut sellaista "ihan siedettävää kipua".

Viime lauantain messuilla se järkyttävää järkyttävämpi kipu sitten "iski kuin salama kirkkaalta taivaalta". Olimme kävelleet suht rauhalliseen tahtiin messuille ja kun sitten 

käveltiin messuhallissa kymmenisen minuuttia hissukseen, niin sitten se alkoi ... 

Se oli kuin puukolla olisi vedetty lonkasta. Kyllähän se silloin latisti messutunnelmaa, mutta minkäs teet. Ystävälleni kyllä kerroin asiasta, mutta enhän toki halunnut latistaa hänen päiväänsä kertomalla koko totuutta ... vaikka kyllähän hän taisi aavistaa, missä mentiin. 

Kotimatkahan se sitten olikin "herkkua", kun oikea jalka alkoijäykistymään polvitaipeesta ... 

Mentiin ystävän luo ja saatuani jalan suoristettua sohvalle -helpotti!

Sunnuntain parantelin jalkaa ... ja sitä se on ollutkin siitä asti.

Tämä viikko on ollut kipua, kipulääkettä ja kaikesta huolimatta kävelyä. 

Eilenkin oli pakko kävellä, koska jouduin käymään jälleen sairaalassa.

Ajattelen asian siten, että jos jään paikalleni, niin se voi olla huonompi juttu.

En voi täysin jumittua sohvan vangiksi.

Tosin, jos mulla on taas lonkan limapussitulehdus, niin pitäisi pysyä aloillaan. 

Perjantaina menen kivunhallintaryhmään ja sillä reissulla on pakko 

neuvotella oman fysioterapeutin kanssa, miten tästä jatkamme. 

Äsken nimittäin jalka meni semmoseen kuntoon, että "vedin sitä perässäni". 

Lauantaista lähtien olen joutunut avustamaan oikeaa jalkaa, 

kun en aina pysty nostamaan sitä edes rappuselle. 

Eilen olin jalkeilla liian paljon, tänään olen ottanut rauhallisemmin ... 

Nyt taas nukkumaan ja jännityksellä odotan, miten pystyn nukkumaan ...
Tätä tämä on whiplash-vamman jälkeen ollut ...