Laihajärvipäivä Sippolassa 3.8.2013

Sippolan kaunis punatiilikirkko on 

Anjalankosken seurakunnan pääkirkko.

Klikkaa kuvat isommiksi ... :)

Kirkon on suunnitellut turkulainen arkkitehti

C.J.von Heideken ja se on rakennettu v. 1878-1879.

Kirkkoon mahtuun noin tuhat henkeä.

Laihajärvipäivän vietto aloitettiin klo 10 

viettämällä hetki Sippolan kirkon kirkkomaalla.

Sain kylätoimikunnan edustajana kunnian olla laskemassa 

kukkavihkoa Karjalan jääneiden vainajien muistomerkillä.

Kirkkomaalta siirryimme Järventaustan kylätalolle, 

jossa kyläpäällikkö toivotti osallistujat tervetulleiksi ja 

yhdessä laulettiin Laihan balladi.

Alkaessani siirtämään valokuvia blogiini tajusin, että minähän en ottanut

ainuttakaan kuvaa tuosta juhlapaikasta ulkoapäin. 

Meillä oli teemana "koulunkäynti", 

joten pulpetti- sekä aapiskirjan kuvat sopii tähän kohtaan hyvin.

Kouluaihe oli hyvin ajankohtainen keväällä, 

kun tätä päivää suunnittelimme kylätoimikunnan kokouksessa,

ja siitä sitten heräsi, että olisi kiva kuulla Säkkijärvellä koulunkäyntinsä 

aloittaneiden muisteloita ekasta koulupäivästä lähtien ja 

millaista se sitten oli jatkuessaan evakkoaikana eri puolilla Suomea

-miten evakkolapset otettiin vastaan, millaista opetus oli, jne.

Haastateltavina oli myös toinen ryhmä, jossa oli henkilöitä, 

jotka olivat aloittaneet koulunsa mm. Sippolassa. 

Yksi kakkosryhmässä kertoi myös kokemuksistaan, 

millaista oli olla evakkolapsen lapsi koulumaailmassa

(hänellä nyt sattui olemaan sama opettaja kuin isällään). 

Itse kuulun myös tähän nuorempaan sukupolveen, 

mutta minun aloittaessani koulua oli aika jo toinen ja 

minä sain olla yksi muiden joukossa, 

vaikka minulla onkin karjalaiset sukujuuret.

Esillä oli vanhoja koulutodistuksia, koulukirjoja, 

lehtiä, lehtileikkeitä, yms. 

Kuten Laihan balladissakin sanotaan

"Haastaminen, hapanlohkot

siinä aihe, ohjelma."

Hapanlohkot kuuluvat Laihajärvipäivään

ja tälläkin kertaa sitä oli valmistamassa isäni serkku.

Voitte vain kuvitella, millainen määrä sitä 

oli tehty 50-60 hengelle

-ne kolme kattilaa olivat tosiaan isoja :)

Hapanlohko on perinteinen leivontapäivän laihajärveläinen ruoka.

Lohkoa varten keitetään perunaa (toiset lisäävät myös lanttua)

melkein kypsäksi. Joukkoon lisätään ruisleivän taikinan juurta, 

hieman suolaa ja voisilmä.

Viimeksi olin tätä perinneruokaa syönnyt joskus 80-luvulla. 

Meilläkin mummo sekä äiti valmistivat sitä tosiaan leivontapäivänä.

Hapanlohkon lisäksi tarjolla oli erilaisia piirakoita.

Hyllypiirakka on suurikokoinen, halkasijaltaan 

n. 25 cm oleva perunapiirakka. 

Tästä puisesta taikinaspytystä (tiinu, saavi) isäni serkku kertoi, 

että tämä on valmistettu ennen sota-aikaa ja 

siis kulkenut matkassa evakkomatkan Laihajärveltä Sippolaan.

Valmista taikinanjuurta.

Laihajärvimitalli 

on kunnianosoitus siitä suuriarvoisesta työstä, 

jota mitalin saajaksi valittu henkilö on tehnyt 

laihajärveläisyyden säilyttämiseksi ja edistämiseksi.

Launtaina jaettiin kolme mitallia,

joista kaksi sukulaisilleni.

Päivään kuului myös kyläkokous, jossa suunniteltiin tulevaa toimintaa.

Vuoden päästä onkin sitten 25-vuotis juhlavuosi

ja minäkin kuulun tähän suunnitteluporukkaan. 

Juhlan päätteeksi laulettiin Karjalaisten laulu

Päätän kuitenkin tämän kertaisen postaukseni 

Laihan balladiin

"Kotimaani ompi Suomi" laulun sävelin,

Eeva Porkan sanoin:

"Kotimaa on mulla Suomi

synnyinpaikka Karjala.

Siellä ennen kukki tuomi

kissankellot kedolla.

Siellä synnyin siellä kasvoin

siellä leikin lapsena.

Siellä paljain jaloin juoksin

siellä kävin koulua.

Siellä lammen rantaa kiersi

polku pieni kasteinen.

Sieltä joskus oikotietä

mentiin Oronmäellen.

Siellä kauas karjankellot

kesäaikaan kalkatti.

Siellä soitot lavatanssit

tytöt, pojat hurmasi.

Siellä töissä aherrellen

päivät iltaan vierähti.

Väsyneenä omaan petiin

rauhas´ päänsä kallisti.

Harvoin täällä elämämme

menee niinkuin toivotaan, 

sen jo silloin huomasimme

sodan uhka pelottaa.

Paljon silloin näimme, koimme

pula-ajan, evakon.

Sinne paluun, uuden lähdön, 

kaiken jättäin vieraalleen.

Sinne usein aatoksissain

missä juureni mun on.

Mieles reknaan ketä missäin 

mikä paikka missäin ol.

Monet muistot vuotten takaa

sydämes on tallella.

Nyt me täällä nyky-Laihaa

silloin tällöin katsellaan.

Haastaminen, hapanlohot

siinä aihe, ohjelma.

Laihalaiset samas parves

oisko enää hauskempaa.

Täällä vuotten karttuessa

nyky asiat unohtuu.

Mut aivokopan lokeroissa

aika mennyt kirkastuu.

Ollaan yhdes täällä hetki

lapset kauniin Karjalan.

Säilyttäkää mieli, kieli

aina läpi elämän". 

Seuraavaa Laihajärvipäivää vietetään jälleen vuoden päästä 

elokuun ensimmäisenä viikonloppuna.