Vuosi 2013 alkanut sateisena

Yllätyksiä täynnä tuo mun haukkulini.

Toisinaan pelkää ukkosta ja ilotulitusta, toisinaan taas ei.

Tämä vuodenvaihde meni ilman sen enempiä pelkoja.

Me tosin kävimme sen keskustelun jo uudenvuoden aatonaattona, 

"kuinka Konsta on iso mies ja miehet eivät pelkää raketteja, 

eivät ukkosta, eikä mitään muitakaan ääniä ... 

ja että Konstan tehtävähän olla mies talossa ja suojella äitiä kaikelta".

Iltalenkkikin tehtiin siinä klo 23 korvilla, kun ulkona oli jo melkoinen sotatila

-se räiske oli siis kuin olisimme olleet keskellä sotatannerta !

Konsta selvisi rakettien paukkeesta tosi hienosti, mutta ...

kaatui muutaman kerran iltalenkillä, sillä ulkona oli PÄÄKALLOKELI.

Sisällä Konsta vähät välitti ulkoa kuuluvasta paukuttelusta, 

kotona oli lämmin ja pehmoinen ryijymatto turvana

ja välillä katseltiin tv:tä sohvalla.

Uudenvuodenaamuna maassa oli muutaman sentin kerros uutta, märkää

lunta ja pysyimme oikein mainiosti taas pystyssä.

Missä on hyppyrimäki?

Löydätkö sen tuolta jostain taustalta ...

Tällainen oli sää 1. tammikuuta aamulla.

Uudenvuodenpäivän aamuna klo 9.

Uudenvuoden kunniaksi annoin Konstan olla vapaana aallonmurtajalla.

Ei lähtenyt karkuun, ei edes yrittänyt, vaikka jäällä olisi varmasti ollut

oikein mukavaa leikkiä ja juosta ... ja telmiä pienen belgianpaimenkoirapennun kanssa,

jonka touhut ovat pentumaisen vauhdikkaita, mutta jostain syystä 

Konsta ei ole ärähtänyt kertaakaan ...

-mutta heistähän nyt on tullut reilun kuukauden aikana tosi hyvät kaverit!

Aamulenkillä oltiin pitkään, sillä siellä tavattiin monta koirakaveria ... 

ja lenkistä tuli jopa aiottua pidempi, kun Konsta sai lenkkeilykaveriksi Ilon.

Tänään toinen päivä tammikuuta 2013 ollaankin sitten pysytty 

sisällä, koska ulkona on satanut sen verran paljon ja

kaikkialla niin liukasta, että päätimme tehdä vain ne pakolliset ulkoilut.

Nyt olisi taas iltapäivälenkin aika, joten hyvää alkanutta vuotta vaan kaikille !

Terkuin Tellu ja Konsta