sunnuntai 4. elokuuta 2013

Laihajärvipäivä Sippolassa 3.8.2013



Sippolan kaunis punatiilikirkko on 
Anjalankosken seurakunnan pääkirkko.
Klikkaa kuvat isommiksi ... :)


Kirkon on suunnitellut turkulainen arkkitehti
C.J.von Heideken ja se on rakennettu v. 1878-1879.
Kirkkoon mahtuun noin tuhat henkeä.


Laihajärvipäivän vietto aloitettiin klo 10 
viettämällä hetki Sippolan kirkon kirkkomaalla.
Sain kylätoimikunnan edustajana kunnian olla laskemassa 
kukkavihkoa Karjalan jääneiden vainajien muistomerkillä.




Kirkkomaalta siirryimme Järventaustan kylätalolle, 
jossa kyläpäällikkö toivotti osallistujat tervetulleiksi ja 
yhdessä laulettiin Laihan balladi.
Alkaessani siirtämään valokuvia blogiini tajusin, että minähän en ottanut
ainuttakaan kuvaa tuosta juhlapaikasta ulkoapäin. 



Meillä oli teemana "koulunkäynti", 
joten pulpetti- sekä aapiskirjan kuvat sopii tähän kohtaan hyvin.
Kouluaihe oli hyvin ajankohtainen keväällä, 
kun tätä päivää suunnittelimme kylätoimikunnan kokouksessa,
ja siitä sitten heräsi, että olisi kiva kuulla Säkkijärvellä koulunkäyntinsä 
aloittaneiden muisteloita ekasta koulupäivästä lähtien ja 
millaista se sitten oli jatkuessaan evakkoaikana eri puolilla Suomea
-miten evakkolapset otettiin vastaan, millaista opetus oli, jne.

Haastateltavina oli myös toinen ryhmä, jossa oli henkilöitä, 
jotka olivat aloittaneet koulunsa mm. Sippolassa. 
Yksi kakkosryhmässä kertoi myös kokemuksistaan, 
millaista oli olla evakkolapsen lapsi koulumaailmassa
(hänellä nyt sattui olemaan sama opettaja kuin isällään). 
Itse kuulun myös tähän nuorempaan sukupolveen, 
mutta minun aloittaessani koulua oli aika jo toinen ja 
minä sain olla yksi muiden joukossa, 
vaikka minulla onkin karjalaiset sukujuuret.



Esillä oli vanhoja koulutodistuksia, koulukirjoja, 
lehtiä, lehtileikkeitä, yms. 





Kuten Laihan balladissakin sanotaan
"Haastaminen, hapanlohkot
siinä aihe, ohjelma."
Hapanlohkot kuuluvat Laihajärvipäivään
ja tälläkin kertaa sitä oli valmistamassa isäni serkku.
Voitte vain kuvitella, millainen määrä sitä 
oli tehty 50-60 hengelle
-ne kolme kattilaa olivat tosiaan isoja :)


Hapanlohko on perinteinen leivontapäivän laihajärveläinen ruoka.
Lohkoa varten keitetään perunaa (toiset lisäävät myös lanttua)
melkein kypsäksi. Joukkoon lisätään ruisleivän taikinan juurta, 
hieman suolaa ja voisilmä.

Viimeksi olin tätä perinneruokaa syönnyt joskus 80-luvulla. 
Meilläkin mummo sekä äiti valmistivat sitä tosiaan leivontapäivänä.





Hapanlohkon lisäksi tarjolla oli erilaisia piirakoita.



Hyllypiirakka on suurikokoinen, halkasijaltaan 
n. 25 cm oleva perunapiirakka. 


Tästä puisesta taikinaspytystä (tiinu, saavi) isäni serkku kertoi, 
että tämä on valmistettu ennen sota-aikaa ja 
siis kulkenut matkassa evakkomatkan Laihajärveltä Sippolaan.


Valmista taikinanjuurta.


Laihajärvimitalli 
on kunnianosoitus siitä suuriarvoisesta työstä, 
jota mitalin saajaksi valittu henkilö on tehnyt 
laihajärveläisyyden säilyttämiseksi ja edistämiseksi.
Launtaina jaettiin kolme mitallia,
joista kaksi sukulaisilleni.

Päivään kuului myös kyläkokous, jossa suunniteltiin tulevaa toimintaa.
Vuoden päästä onkin sitten 25-vuotis juhlavuosi
ja minäkin kuulun tähän suunnitteluporukkaan. 

Juhlan päätteeksi laulettiin Karjalaisten laulu

Päätän kuitenkin tämän kertaisen postaukseni 
Laihan balladiin
"Kotimaani ompi Suomi" laulun sävelin,
Eeva Porkan sanoin:

"Kotimaa on mulla Suomi
synnyinpaikka Karjala.
Siellä ennen kukki tuomi
kissankellot kedolla.

Siellä synnyin siellä kasvoin
siellä leikin lapsena.
Siellä paljain jaloin juoksin
siellä kävin koulua.

Siellä lammen rantaa kiersi
polku pieni kasteinen.
Sieltä joskus oikotietä
mentiin Oronmäellen.

Siellä kauas karjankellot
kesäaikaan kalkatti.
Siellä soitot lavatanssit
tytöt, pojat hurmasi.

Siellä töissä aherrellen
päivät iltaan vierähti.
Väsyneenä omaan petiin
rauhas´ päänsä kallisti.

Harvoin täällä elämämme
menee niinkuin toivotaan, 
sen jo silloin huomasimme
sodan uhka pelottaa.

Paljon silloin näimme, koimme
pula-ajan, evakon.
Sinne paluun, uuden lähdön, 
kaiken jättäin vieraalleen.

Sinne usein aatoksissain
missä juureni mun on.
Mieles reknaan ketä missäin 
mikä paikka missäin ol.

Monet muistot vuotten takaa
sydämes on tallella.
Nyt me täällä nyky-Laihaa
silloin tällöin katsellaan.

Haastaminen, hapanlohot
siinä aihe, ohjelma.
Laihalaiset samas parves
oisko enää hauskempaa.

Täällä vuotten karttuessa
nyky asiat unohtuu.
Mut aivokopan lokeroissa
aika mennyt kirkastuu.

Ollaan yhdes täällä hetki
lapset kauniin Karjalan.
Säilyttäkää mieli, kieli
aina läpi elämän". 

Seuraavaa Laihajärvipäivää vietetään jälleen vuoden päästä 
elokuun ensimmäisenä viikonloppuna.

4 kommenttia:

kosotäti kirjoitti...

Oi miten ihana juttu, muistoja nousi mieleen, ne mummon ihanat perunapiiraat, hapanlohkot, nam.
Miun täti on muuten aloittanut koulunsa Säkkijärvellä, juuri ennen talvisotaa ja mei kylän Ristsataman kirjassa on koulukuva jossa isäni seisoo isoissa huopatossuissaan, toisessa kuvassa istuu setäni.

Olit tuossa aika likeellä mietä, tästä on sellaset parikymmentä kilometriä Sippolaan.

TelluT kirjoitti...

Kiitos. Olin muuten matkassa Kosojen kanssa :)

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä juttu, vaikka lehteenkin. Oliko se Taina leiponut ne karjalanpiirakatkin? Oliva, kuin kaupasta ostettuja, niin hienoja.

TelluT kirjoitti...

Hyllypiirakat hän oli leiponut perjantai-iltana, mutta muista en kysynyt.