keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Makrohaasteviikko 31 ja Teemaextra

Tämän viikon aiheena 
makrohaasteessa sekä teemaextrassa 
LÄMMIN.

Makrohaaste-kuvissani tällä viikolla
lämpöisiä peittoja:

Aitoa 100% villaa
-voi, miten lämmin peitto tämä onkaan!
Lämmin on myös tämä fleece-peitto!

Teemaextrassa esiintyy jälleen ...
kukapas muu kuin Konsta! 
Suihkun jälkeen on kostea turkki.
Joten ... mikäpä sen mukavampaa kuin
käpertyä äiskän lämpöisen huivin alle, sängylle lepäämään!
 Muiden LÄMPIMÄT -kuvat

maanantai 24. lokakuuta 2011

Nyt harjoiteltiin lapasten neulomista ...

Siitä on vierähtänyt pari vuotta, kun viimeksi neuloin näin pieniä lapasia! Silloin pikkuprinsessat saivat vaaleanpunaista, tällä kertaa kaksi ihanaa pikkupoikaa saa sinistä ...
Papulle peukulla (1v) ja mummun mussukalle ilman peukkua (vauva)! Vauvalapasiin tein reilusti tuota rannekeosaa, kun nehän ei tunnetusti pysy sitten millään kädessä ...
Nyt jänskättää, ovatko sopivia ...

Lanka: Novita 7-veljestä, puikot 3.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Makrohaasteviikko 30 ja Teemaextra

Makroviikoilla on tarkoitus kuvata joka viikko 
jokin kohde LÄHELTÄ!
Tämän viikon aihe: RUOKA
Kuvauspaikka on aina vapaa,
ellei toisin mainita
Ei siis enää erikseen ulko- ja sisämakroja.
MYÖS TEEMAEXTRASSA 
KÄSITELLÄÄN SAMAA AIHETTA!

Viikon makrohaastekuvani.
Helppoa, herkullista ja hyvää ruokaa! Tänään oli sellainen 

päivä, että ruoan piti valmistua mahdollisimman nopeasti.

Teemaextran kuvat olen julkaissut vanhassa blogissani.
Tässä puolestaan ruoka, jonka valmistumiseen meneekin
sitten useampi tunti aikaa!
Karjalainen perinneruokaherkku, 
jolle on monta nimeä ja valmistustapaa.
Hakkoopiirakka, hakkeluspiirakka, lohkopiirakka,
kurniekka, rusupiirakka, ...
Se on paksukuorinen suorakaiteenmuotoinen umpipiirakka, 

johon täytteet laitetaan raakoina ja vaatii pitkän kypsymisajan.

Minun lapsuudenkodissa hakkoo/hakkeluspiirakka tehtiin
 vehnätaikinakuoreen ja täytteenä perunan lisäksi sianlihaa
(suku Säkkijärven Laihajärveltä).


keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Makrohaasteviikko 29 ja Teema-extra

Jälleen on viikko mennä hurahtanut ja on haasteiden aika ...
Makroviikoilla ja Teema-extrassa aiheena 
METALLI
Makrohaasteessa elän muistoissa ...
Rippilahja pyhäkouluopettajilta.
TEEMAssakin muistojen puolella ...
Myrna oli nimittäin myös äitini suosikkiastiasto.
Sarjan valmistushan lopetettiin vuonna 2005,
mutta ehdin onneksi hankkia kaikki osat ennen sitä.
Myös kahvilusikat ja kakkulapion. 


maanantai 10. lokakuuta 2011

Mummun mussukka

Lauantaina 8.10.2011 kellon näyttäessä aikaa 15.28 
syntyi äidin ja isin silmäterä,
mummun mussukka, enonkin kovasti odottama,
suloinen Pikkuprinssi.

Nalle-nallukan ruokalappu odottaa vielä pojan nimeä!
Tutti-kuumemittari oli mielestäni hauska!
Kortin nähtyäni en edes harkinnut
korttiaskartelua ... 
Tämähän oli kuin tehty tähän pakettiin!

Syysmyrskyä ja Konsta lenkillä

Perjantaina 7. lokakuuta oli
aika tuulinen päivä.
Edellisenä yönä
tuulen lisäksi oli oikein "kiva sade".


Konsta pääsi ekan kerran tapaturman jälkeen
KUNNON LENKILLE.
Sai juosta vapaana pururadalla ja se oli
muuten KIVAA, kun sai noutaa keppiä!

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Makrohaaste viikko 28 ja Teema-extra

Tämän viikon aiheena on 
NUMERO


Makrohaaste-kuvat

Teema-extra
"Voi pientä sämpylää, 
miten paljon siihenkin liittyy numeroita".

Muut numerot löydät täältä 


Huivi

"Parempi myöhään kuin ei milloinkaan kuvia ..."

Elokuussa innostuin kokeilemaan haarukkapitsiä.
Alku oli hankalaa, mutta kannatti opetella tämäkin tekniikka!
Tässä ensimmäinen huivini ...

Haarukkapitsiä
"yksinkertaisimmillaan"
Yleensä en täällä esittele keskeneräisiä töitäni,
mutta tehdäänpä nyt kerrankin poikkeus.
Tämä huivi on vielä työn alla, odottelemassa hetkeä,
jolloin taas innostuisin haarukkapitseistä.
Saattaa näyttää vaikealta, mutta aika helppotekoinen,
kunhan ensin oivaltaa tekniikan.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Sukat vastasyntyneelle


Tällä kertaa vuorossa sitten hieman pienemmät sukat.
Oikeastaan ne näyttävät tosi pieniltä ... 
Ohjeen löysin täältä ...
"Joustinosa" oli mielestäni kovin tyttömäinen,
joten vähän sitä muokkasin ...


Kantapään kautta

"Hiljaa mummon vanha kaappikello raksuttaa,
mummon pienen pirtin lämpimässä.
Mummo kutoo sukkaa hämärässä
sukkaa, jonka lapsenlapsi saa ..."


Niinpä niin.
Mummot neulovat laulunkin mukaan sukkia!
Minulla tosin ei ole kaappikelloa, ei keinutuolia, eikä pirttiäkään ...
Enpä ole mummokaan -ihan vielä!
Mutta koska osaan kuitenkin neuloa,
niin pakkohan minun on oppia neulomaan
edes jonkinlainen kantapää ennen tyttärenpojan syntymää.
Siinäpä nyt sitten pulma suuri ja aikaa harjoitteluun
ei todellakaan viikkotolkulla ...
Harjoittelu alkoi 29.9.2011.
Harjoitus tekee mestarin.
Niin ainakin uskoisin. 
Neuloin, purin, neuloin, purin ... jne.
En ollut tyytyväinen. 
Välillä syyttelin puikkoja, välillä lanka oli mielestäni liian ohutta. 
Missä sitten lieneekin vika, ehkäpä neulojassa! 
Oli miten oli, lopulta sain aikaan jonkinlaisen kantapään ja sukan. 
Voidaan siis sanoa,
"loppu hyvin, kaikki hyvin" ...
sain aikaan pienen sukkaparin!
Sehän tässä oli tavoitteena.


Enhän toki jättänyt harjoittelua niin vähään,
vaan käväisin ostamassa puolta numeroa pienemmät puikot
ja jälleen harjoiteltiin kantapäätä. 
Nyt valmistui toinenkin sukkapari.


Kuulkaapas nyt mummot ...


Nyt olen harjoitellut ja yläpuolella näette lopputuloksen.
Kantapää ei ole ainakaan tuossa sinisessä sukassa täydellinen,
hallitsen kuitenkin jollain lailla tuon sukan neulomisen,
joten ... mahtaisinko nyt päästä mukaan "mummokerhoon"?
-Siis sitten tietysti, kun pikkuprinssi on syntynyt ... eli lähipäivinä.

Muistutan kuitenkin,
en toki aio hankkia keinutuolia, enkä kaappikelloa,
koska en ole vielä niiiiiiin vanha.
Mutta pirtin sijasta isomman ja viihtyisämmän asunnon kylläkin!

maanantai 3. lokakuuta 2011

Pikku-Iidan puodissa arvonta


Syksy

Suomen luonnosta löytyy nyt kauniita
syksyn värejä ....

MUISTATTEHAN:
ON TAAS HEIJASTIMEN AIKA!
Konsta pukeutuu toistaiseksi jokaikiselle lenkille,
ettei vaan tulisi lisähaavereita ...
kun se haava ei ole vieläkään kunnossa!
Pikkujätkällä meinaan tapana juosta kaikki mahdolliset
ruusupuskat läpi jo heti kotinurkilla ...

ja jos metsään mennään, niin tämä kaverihan 
löytää kaikki pisimmät kepit, joilla leikkitään!
Joten siitä syystä nuttu niskaan, jos ulos mieli! 

Maailman suurin tilkkupeitto

Itse en päässyt paikalle, mutta seurasin tv:stä ja internetistä
kampanjan etenemistä. 

Tämä kuva räpsäisty tv:stä -taisi olla kymppiuutisista.


Nyt kampanja huipentui ja sitä on kovasti uutisoitu viikonlopun aikana. Harmittavaa, etten päässyt lauantaina paikalle, kun tilkkupeitot kasattiin yhteen nippusitein Tuomiokirkon portaille. 
Oli kuitenkin todella mukavaa olla YKSI MONISTA kampanjaan osallistuneista. Olin mukana niillä kahdella pikkupeitolla, joiden kuvat olen julkaissut elokuussa täällä blogissani. Kokoa peitoilla oli 60 x 90 cm.

Järjestäjien mukaan tähän tempaukseen lahjoitettiin lähes 8000 torkkupeittoa!!! 
Helsingin Tuomiokirkon portaille levitettiin lauantaina noin 
3800 peittoa ja pinoihin oli jäänyt 4000 peittoa.
TAVOITTEENAHAN OLI TUHAT (1000) PEITTOA, 
joten odotukset ylittyivät kahdeksankertaisesti!!!! 
Tämän jättipeiton mitat ovat noin 35 x 60 metriä ja
 siihen on käytetty noin 150 000 kpl 
15 x 15 cm:n kokoista isoäidinneliötä. 
Kaikenkaikkiaan kampanja keräsi reilut 
300 000 kpl isoäidinneliöitä!!! 
Se on huima määrä! 
Tämä lauantain 1.10.2011 maailmanennätysyritys on nyt dokumentoitu ja se toimitetaan Guinnesin ennätysten kirjan edustajille tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Tällä hetkellä voimassa oleva ennätys on yhdysvaltalaisen naisen nimissä ja koko tällä peitolla on noin 24m x 11m. 
Parin kuukauden päästä selviää, kuinka meidän suomalaisten maailmanennätysyrityksen kävi ....


Nyt peitot luovutetaan hyväntekeväisyyteen 
tukea tarvitseville vauvaperheille.


Kampanjan Facebook-sivuilta löytyy runsaasti 
kuvamateriaalia ja tarinoita lahjoitetuista peitoista: