sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Jouluaatto 2015


Niinhän siinä kävi, että emme saaneet jouluksi lunta. 
Mummun kullanmuru saapui Lahteen aatonaattona ja ensimmäisenä 
oli pohtinut, mahtaako täällä olla lunta ja järvessä jäätä. 
Käväisimme kullanmurun kanssa jouluaattona rannassa
-olimme siellä juuri joulurauhan julistuksen aikaan, joten se jäi nyt 
minulta ensimmäisen kerran kuulematta (katsoin kyllä jälkeenpäin).
Rannassa oli kivan raikas tuuli, mutta ei kuitenkaan niin kylmä, 
etteikö siellä olisi selvinnyt ilman käsineitä, jotka olin jättänyt pois 
matkasta, koska tarkoituksemme oli vain ollut mennä pihalle keinumaan. 



Harvoin sitä jouluna saa tutkiskella vihreitä pensaan lehtiä :) 


Vilkastakin vilkkaampi nelivuotias ja täällä huusi dvd-elokuvat 
koko joulun. Eilen Tapaninpäivänä sitten törmäsin rapussa 
naapuriin ja pahoittelin täältä kuulunutta meteliä ja huutoa ... 
-hän olikin ollut omien lastenlastensa luona ja saapunut vasta kotiin. 
Huh helpotusta, suuri kivi tipahti sydämeltä! 
Tiivis täällä kuitenkin oli tunnelma, kun pienessä kaksiossa 
neljä aikuista ja yksi nelivuotias aatosta tapaniin :D


Tuon joulukuusenpallon perusteella pieni kaksio näyttää puolta suuremmalta :D


Kynttilöiden valoa ... JOULUA!


Jouluruuista ei tämän enempää tässä blogissa tänä vuonna. 
Pieniä muutoksia tuli tehtyä ruokien suhteen ja voin sanoa, 
että ensi vuonna muutokset jatkuvat. Tänä jouluna en minä
ainakaan kärsinyt joka jouluisesta ähkystä. 
Niistä tulee tekstiä tuonne toiseen blogiini 
REPALEINEN KEITTOKIRJA. Jotain siellä jo onkin kirjoitettu ... 


"Tällaista mä olen aina toivonutkin" -hihkaisi mummun nelivuotias, 
kun paketista löytyi Finlaysonin Poutamuumi pussilakanasetti,
jollaiset saivat myös isommatkin "lapset". 


Kun mummun silmä vältti, niin pikkumies oli jo kiikuttanut enolleen
sakset ja näin pojat aukasivat Lego-pakettia saksien kanssa sohvalla
-arvannette, että se on kiellettyä tässä huushollissa, ettei saksia 
viedä sohvalle! Sitä en tiedä, kuka lopulta oli kiinnostunein 
Legoilla leikkimisestä ... Välillä tuntui siltä, että aikuisia kiinnosti enemmän!


Tämä Georello Ratas-Rekku oli kyllä paras "lahjatilaus" joulupukilta
näin mummun mielestä. Rauhoittava vaikutus vilkkaalle nelivuotiaalle.



Ei kommentteja: