lauantai 30. toukokuuta 2015

Mitenkäs siinä kävi?


Tausta oli mitä parhain. 
Vähän tihutti vettä, mutta ihan ok sää.
Tarkoituksena saada kolme terrieriä "voikukkapeltoon",
joka näytti niin upealta ...


Kun pojat olivat suht hyvin, niin mitä teki joukon prinsessa....
Katseli tietysti aivan muualle ja esitti kuuroa.


Kun namit otettiin esiin, niin ... 
kaikki kiinnostuivat ...
Harmi vaan, että noita hihnoja nyt roikkui joka suuntaan.


Minulla oli mukana pikkukamera, 
kaveri yritti kuvata kännykällä. 
Lopputulos oli, ettei kännyllä kuulemma onnistunut yksikään 
kuva ... ja eipä näitä minunkaan kuvia voi kehua :D


"Anna niitä nameja, äläkä sihtaile ...." 


Voikukat -ne rikkakasvit- ovat loppujenlopuksi aika kivannäköisiä,
kun ne levittyvät laajalle alueelle. 
Myönnän kuitenkin, etten "entisessä elämässäni" tykännyt niistä yhtään,
kun pahukset valtasivat kukkapenkkini ja nurmikon ... 


Iltalenkillä sama koiraporukka oli jälleen yhdessä
ja silloin suuntasimme ihastelemaan auringonlaskua ...
sekä taivaalla möllöttävää kuuta.


Mukana oli jälleen kaapista kaivettu 
Canon Powershot SX210IS ja 
yllätys-yllätys ... 
Sillähän saa aika kivoja kuukuvia :D



Happy Days saapui satamaan.


Rantabulevardi puhkeaa kukkaan viikonlopun aikana.

1 kommentti:

Harakka kirjoitti...

Sait kuule mut hyvälle tuulelle, näillä kolmen koiran kuvaamisjutuillasi, hi!
Aikamoisia vilpereitä ovat nämä koirulit, ei niille passaa sanoa, että paikka, ei ne siinä ole niin kuin lapsoset, jos ei nekään, hi!
Mutta hauskat kuvat sait kuitenkin niistä kolmesta, hi!
Ja ne voikukat on munkin mielestäni kauniita, juuri tänään miehelleni sanoin, kun tultiin kotiinpäin autolla, että kyllä suomen luonto vaan on kaunista, kun keltaisenaan oli maantienvierut voikukassa!
Kaunista, sanon minäkin!