Kuinkas siinä sitten kävikään?

Lähdettiin "ukkosta ja sadetta pakoon" järven toiselle puolen.

Tapanilan ulkoilualueen yllä olikin näin kaunis taivas

Vesisateen jäljiltä metsä oli kaunis ... 

Metsässä vilisti suunnistajia, vaikka tässä näyttääkin siltä, 

ettei siellä meidän lisäksi olisi muita ollutkaan...

Miltäs se taivas näyttää, kuuluiko ukkosen jytinää ...?

Me ihastelimme puita ... 

vaikka koiraystävämme Onni osoittikin jo merkkejä, 

että ukonilma olisi jo "liian lähellä".

Mehän emme itseasiassa tarvitse ainuttakaan ukkostutkaa, 

jos Onni on matkassa mukana, sillä ... 

Kuvistakin voi päätellä, kuinkas kävi?

Tulihan se ukonilma.