Olemme muuttaneet

Saavuimme uuteen kotiimme 24.2.2011 klo 2 yöllä! Konsta oli muuttopäivän veljeni perheen kanssa, vaikka olinkin hänelle luvannut, että saa olla koko päivän muuttoapunani -ei se yksinkertaisesti onnistunut, sillä ulkona oli järkyttävä pakkanen ja Konsta paleli eteisessä, kun ovet olivat auki. Oli pakko soittaa isä apuun, että käy noutamassa koiran täältä asunnosta, kun pojat tuovat ekan muuttokuorman. 

Elämä muuttolaatikoiden keskellä on nyt siis alkanut, mutta se ei tahtia haittaa, koska tärkeämpää on saada elää rauhassa ja omilla ehdoilla. Tämän pitäisi olla väliaikainen asunto, joten en missään nimessä tule purkamaan kaikkia tavaroita -alkovista tuli varasto (ja onhan niitä tavaroita muutamassa varastossakin, koska meillä on nyt vain 35,5neliötä). 

Kiitos veljelleni, veljenpojalle sekä omalle pojalleni muuttoavusta! Onneksi velipoika auttoi väsynyttä siskoaan ja otti ohjat käsiinsä -hommasi vuokra-asunnon, muuttoauton ja hoiti asiat mallikkaasti... ja nyt viimeinkin voin sanoa, että heinäkuussa alkanut helvetti on ohitse ja voin nukkua yöni rauhassa. Olen väsynyt ja kaularankakivut olleet kamalia -muuttopäivän kipuja en halua enää edes muistella!!! Nyt parantelen flunssaani ja toivon, että tämä kamala yskä viimein hellittäisi.

Konstan sopeutuminen kerrostaloasumiseen on alkanut yllättävän hyvin! 

Ainakaan naapurit eivät ole tulleet valittamaan, joten oletan koiran olleen 

täällä kauppareissujeni aikana aivan hiljaa, kuten on aina muutenkin.

Olemme tietysti ulkoilleet ja samalla ihmetelleet, 
miten hyvin aurattuja pyöräteitä täällä onkaan 
-Keravan auramiehet saisivat tulla ottamaan täältä mallia! 
Tämä kuva otettu ensimmäisen aamun lenkillä ...
Tänään Konsta löysi kaksi tyttökoirakaveria: 
tanskandogi sekä staffipentu... -ihania tyttösiä molemmat!
Itse totesin kauppareissulla, että kyllä maailma on pieni: 
törmäsin kolmeen tosi kauniiseen irlanninsusikoiraan 
ja kuinka ollakaan, niin ..... näiden omistaja totesi 
tuntevansa meidän keravalaisen 
Studi-irlanninsusikoiraystävämme perheen.

Perjantaiaamuna luonto oli kauneimmillaan! 
Harmitti, että jätin kameran pöydälle, vaikka 
olin ottamassa sen mukaan aamulenkille 
-nämä kaksi kuvaa otettu kännyllä, joten laatu ei paras mahdollinen.
Vielä enemmän harmitti, sillä samalla reissulla 
lähdimme allekirjoittamaan vuokrasopimuksen ja
 olisin saanut aivan mahtavia järvimaisemakuvia ... 

Perjantai-iltana alkoi kamala tuuli ja 
lauantaiaamuna nämäkin puut olivat jälleen vihreitä!

Paljon terveisiä kaikille koiraystävillemme ja vanhoille naapureillemme Keravalle.

Pialle sekä Ninalle ja lapsille erityisterkut -teitä on jo nyt ikävä!

Kiitos Gildan-perheelle ihanasta muistolahjasta!

Ja Tuulalle suuren-suuren-suuret kiitokset kaikesta avustasi muuttolaatikoiden kanssa. Oskulle ja Benille paljon rapsuja ... Tulkaa joskus kyläilemään, niin mennään yhdessä ihastelemaan näitä ihania polkuja ja maisemia, mitä täältä löytyy paljon ...